Reverse Lens Macrophoto,
Macro Canon Lens FL 50mm F 3.5. 

Makrokuvausta käännetyllä objektiivilla. Useimmat järjestelmäkameroiden normaaliobjektiivit on suunniteltu toimimaan parhaiten henkilökuvaus- - maisemakuvausalueella. Makro-objektiivit, kuten Canon FL 50mm F 3.5, toimivat hyvin aina 1:1 kuvaussuhteeseen saakka (Life-size photography). Silloin kohde piirtyy filmille tai digitaalikameran kennolle luonnollisessa koossa.

Siirryttäessä vieläkin lähemmäs kohdetta, luonnollista kokoa suurempiin suurennoksiin, kuvanlaatu alkaa nopeasti heiketä. Tätä ilmiötä voidaan vähentää kiinnittämällä objektiivi kameraan sovitteen avulla nurinpäin. Vanhat optiikat sopivat tähän hyvin koska niiden tarkennus ja himmennin ovat käsikäyttöisiä, sähköisiä liitäntöjä ei ole.

Canonin vanhoille FL- ja FD-objektiiveille on olemassa objektiivin kääntöä varten erityinen Canon Macrophoto Coupler FL 55 -sovite. Siinä on myös tarkennusrengas sovitteen 13 mm pituuden säätöä varten. Myös yksinkertaisempia kääntörenkaita on saatavissa.

Paras tarkennustapa on käyttää Live-View-näyttöä. Jalustalla olevaa kameraa liikutetaan ensin sopivalle etäisyydelle ja tarkennuksen hienosäätö suoritetaan tarkennusrenkaalla.

Seuraavana muutama kuva Canon EOS-1D Mark IV kameralla ja käännetyllä
Macro Canon Lens FL 50mm F 3.5 objektiivilla otettuna. Kuvanlaatu on erittäin hyvä kun ottaa huomioon, että objektiivi on suunniteltu ja valmistettu yli 50 vuotta sitten.

Nikon D1 aloitti vuonna 1999 nykyaikaisen digikuvauksen aikakauden. 

Nikon D1 julkistettiin vuonna 1999, siis jo 18 vuotta sitten. D1 oli ensimmäinen digitaalinen järjestelmäkamera, joka oli ominaisuuksiensa puolesta käyttökelpoinen laajalle kuvaajakunnalle.

Nopea reagointi, 2,74 megapikselin CCD-kenno, kuvan koko 2000 x 1312 pikseliä!, sarjakuvaus 4,5 kuvaa sekunnissa, nopein suljinaika 1/16000 sekuntia, loistava värintoisto. Edelleenkin Nikonin ja Canonin ammattilaiskamerat perustuvat pitkälti Nikon D1:n peruskonseptiin, vain Live-view ja video on tullut lisää.  

Kun D1:llä otettuja 2,6 megapikselin vaatimattoman kokoisia kuvia katselee vaikkapa 4K-läppärin näytöltä, ymmärtää hyvin miksi suuri megapikselimäärä ei ole digikameroiden tärkein ominaisuus.

Ote Nikon D1 esitteestä vuodelta 1999:

Tässä muutamia D1:llä ottamiani kuvia vuosilta 2001-2002:

Canon FD 35mm 1:2 SSC (I), radioaktiivinen laajakulmaobjektiivi. 

Kautta aikain yksi hienoimmista Canonin laajakulmaobjektiiveista on vuoden 1973 Canon FD 35mm 1:2 SSC (Versio I). Se on nykyään ehkä vähän tunnettu koska filmille kuvaamisesta on jo niin paljon aikaa, eikä sitä voi suoraan kiinnittää nykyisiin EOS-runkoihin. Omani olen ostanut uutena vuonna 1974.

Canonin FD-sarjan 35mm polttovälin objektiiveja on valmistettu kuutena eri versiona. Nyt esillä olevan voi tunnistaa punaisesta SSC merkinnästä, koverasta etulinssistä ja pienimmästä aukosta f/16.

Canon sisällytti FD 35mm 1:2 SSC ykkösversioon monia optiikan suunnitelunsa hienouksia kuten linssien SSC (Super Spectra Coating) kalvotuksen, kelluvan tarkennusjärjestelmän (Floating System), koveran etulinssin ja Thoriumia sisältävää optista erikoislasia. Viimeksi mainitusta on aiheutunut kuitenkin kaksi ongelmaa: Thorium on heikosti radioaktiivista, ajanmittaan optinen lasi muuttuu kellertäväksi jolloin otetut kuvatkin ovat keltasävyisiä. Toinen ongelma on tietysti radioaktiivisuus, vaikka heikkokin. Thoriumin käytöstä on luovuttu 70-luvulla.

Tarkoitukseni oli vaihtaa FD bajonetti EOS-kameraan sopivaksi EdMika-muutossarjalla. Oma objektiivini oli ollut käyttämättömänä parikymmentä vuotta ja sen linssit näyttivät objektiivin läpi katsottuna kellertäviltä. Keltaisuus oli helppo poistaa, viikon valaisu peilin päällä Ikea Jansjö-led valaisimella riitti. Valaisimesta lähteva UV-valo muutti lasin uudelleen kirkkaaksi!

 Canon FD 35mm 1:2 SSC (I) keltaisuuden poistavassa valohoidossa. Tässä vielä FD-kiinnityksellä.

Canon FD 35mm 1:2 SSC (I) objektiivi EdMika EOS-kiinnityksellä Canon EOS-1D Mark IV rungossa. Tarkennus äärettömään on mahdollista.

Myöhemmin kuvien muodossa lisää tästä hienosta käsitarkenteisesta objektiivista.

Macro Canon Lens FL 50mm F 3.5, makro-objektiivi 50 vuoden takaa. 

Canon järjestelmäkameroiden ensimmäinen nykyaikainen  50 mm makro-objektiivi on vuoden 1965 Macro Canon Lens FL 50mm F 3.5. Sen voi saada käytettynä noin 50 - 60 € hintaan. Myöhemmin on tullut vastaavat objektiivit Canonin FD- ja EOS-kameroihin.

Kokeilin optiikkaa Canon EOS-1D Mark IV kamerassa lasittomalla yksinkertaisella FD-EOS adapterilla joka on käytännössä 5 mm loittorengas. Tarkennus toimii siksi vain lähialueella.
Objektiivi on kokonaan metallirakenteinen. Tarkennusrengas toimii pehmeästi ja tarkasti, vaikka käyttö on ollut ulkonäöstä päätellen runsasta. Terävyys on hyvä ja värintoisto hienoa.

Tässä on mainio makro-objektiivi jos haluaa kokeilla lähikuvausta edullisesti.

Canon EOS-1D Mark IV + FD-EOS Non-glass adapter + Macro Canon Lens FL 50mm F 3.5

Canon FD 55mm 1:1.2 EF-mount conversion. 

Canonin vanhasta FD objektiivisarjasta löytyy useita "jalokiviä" joiden ominaisuudet pääsevat oikeuksiinsa vasta nykyaikaisissa digirungoissa. Yksi niistä on Canon FD 55mm 1:1.2 joka tuli markkinoille vuonna 1971. Niitä myydään käytettynä noin 350 € hintaan. Samana vuonna julkistettin myös Canon FD 55mm 1:1.2 AL (Aspherical Lens) jossa on käsityönä valmistettu asfäärinen linssi.

Useiden käsitarkenteisten Canon FD objektiivien kiinnityksen voi vaihtaa EOS kameroihin sopivaksi. Tarkennus ja himmentäminen suoritetaan tietysti edelleen käsin.

Olen käyttänyt muutostyöhön Kanadalaisen EDMIKA inc. yrityksen  FD-EOS muutossarjaa jolla on useita tärkeitä etuja ja ominaisuuksia:
-Objektiivin muutoksen EOS-kiinnitteiseksi voi tehdä itse
-Objektiivin voi palauttaa takaisin FD-kiinnitteiseksi
-Äärettömään tarkennus on mahdollista (Tietyillä objektiivi- ja runkomalleilla)
-EdMika EOS-kiinnitys ei sisällä linssejä
-Objektiivin alkuperäinen polttoväli, aukko ja suorituskyky säilyvät

Eräitä rajoituksia kuitenkin on johtuen FD- ja EOS-runkojen erilaisesta paksuudesta ja FD-objektiivien rakenteista. EdMika muunnettu FD-objektiivi asettuu 2 mm lähemmäs kennoa kuin aito EOS objektiivi. Esimerkiksi FD 55mm 1:1.2 objektiivin tapauksessa Canon EOS-1D ja Canon APS-C runkojen peili ei kosketa objektiivin takaosaan millään tarkennusetäisyydellä, 5D-rungoilla niin voi käydä. Tämä on runko- ja objektiivikohtaista. Esimerkiksi minun EOS-1D Mark IV rungolla ja FD 55mm 1:1.2 objektiivilla kaikki tarkennusetäisyydet ovat mahdollisia.

Bajonettiin olen liimannut AF-chipin ("Dandelion" IV Generation for Canon).
Kamera ilmoittaa etsin- ja äänimerkillä kun tarkennus on kohdallaan. Chippiin voi ohjelmoida korjauksen jos oikea tarkennus jää virheellisesti liian eteen tai taakse. Lisäksi se voidaan ohjelmoida AF- tai MF-tilaan. Chipin voi ohjelmoida kertomaan kameralle objektiivin suurimman aukon ja polttovälin. Kaikki ohjelmointi tehdään kameran valotusaika- ja aukkoasetuksilla ohjeessa annetun proseduurin mukaisesti, mitään apuvälineitä ei tarvita.

Kuinka hyvä on Canon FD 135mm 1:3.5 SC objektiivi telejatkeen kanssa. 

Canon FD 135mm 1:3.5 SC "Chrome Nose" objektiivilla on ikää jo 47 vuotta, ostin sen Tampereelta Hämeenkadun varrella sijainneesta valokuvausliikkeestä vuonna 1972.

Päätin verrata sitä Canonin teräväpiirtoiseen korkean kuvanlaadun omaavaan EF 70-200mm 1:4 L IS zoomiin. Molemmissa oli kiinni telejatke. Kamerana Canon EOS-1D Mark IV.
Testi on epätieteellinen, mutta näyttää kyllä jotain vanhuksen suorituskyvystä.  

Canon EOS-1D Mark IV + lasiton FD-EOS adapteri + Canon FD 135mm1:3.5 SC + Canon FD 2x-A Extender, polttoväli 270 mm

Canon EOS-1D Mark IV + Canon EF 1.4x II Extender + Canon EF 70-200mm 1:4 L IS USM, polttoväli 280 mm

Kamera jalustalla, Live-View tarkennus, molemmat todellisella aukolla f/8, laukaisu kaukolaukaisimella, RAW-kuvat.

Telejatkeena oli FD 2x-A joka on tarkoitettu polttovälille 300 mm ja sitä pidemmille. Olisi kuulunut käyttää harvinaista tyyppiä FD 2x-B, sitä minulla ei kuitenkaan ole. 2x telejatke toimii käytännössä huonommin kuin 1.4x telejatke. Nämä tekijät antavat vertailussa etua zoomille. Halusin käyttää telejatkeita koska niiden toiminta edellyttää hyvää perusobjektiivia.

Zoomin 280 mm polttovälillä otettu kuva on laajakulmaisempi kuin FD:n 270 mm:n kuva. Tällä kuvausetäisyydellä zoomin polttoväli on todennäköisesti ilmoitettua lyhyempi.

Canon FD 135mm 1:3.5 SC on jopa nykymittapuulla uskomattoman hyvä objektiivi. Terävä kaunis piirto ja hyvät värit. Näitä kaupitellaan nykyään netissä noin 50 euron hintaan.

Canon FD 55mm 1:1.2 "Chrome Nose".  

Ostin vuonna 1973 Canon FTb järjestelmäkameran ja siihen Canon FD 55mm 1:1.2 objektiivin. Nykyisiin EOS digirunkoihin tätä hienoa FD objektiivia ei voi kiinnittää sellaisenaan, bajonetit eivät ole keskenään yhteensopivia.

FD-bajonetti on mahdollista muuttaa EOS-bajonetiksi melko helposti. Tein muutoksen EdMika
FD-EOS muutossarjalla. Vanha bajonetti poistetaan ja uusi tilalle. Uuteen EOS-bajonettiin liimasin Dandelion tarkennus-chipin joka kertoo kameralle tietoja objektiivista. Objektiivi on tietysti edelleen käsitarkenteinen. Tarkennettaessa kamera antaa tiedon oikeasta tarkennuksesta.

Canon FD 55mm 1:1.2 on erittäin laadukas ja hienopiirtoinen objektiivi, kokemusteni mukaan parempi kuin nykyinen EF 50mm 1.2 optiikka. Objektiivin linssipinnoissa on aikansa paras  päällystys (Super Spectra Coating eli SSC) vaikka sitä ei ole merkitty sen etuosaan kuten uudemmissa versioissa on tehty. 

Canon EOS-1D Mark IV +
Canon FD 55mm 1:1.2 "Chrome Nose"
(EdMika EF-mount conversion. Glass free, infinity focus)

Hei!

Aloitan nyt 1.10.2017 uuden blogin jossa kirjoittelen lyhyitä juttuja digikameralla kuvaamisesta.
Kuvauskalustoni on uutta ja vanhaa. Vanhimmat digikuvauksessa käyttämäni välineet ovat jo 50 vuotta vanhoja. Lähes kaikki kalusto on käytettynä hankittua.